Kryptovaluutta bitcoin (BTC) hämmästyttää – 5 ällistyttävää faktaa

Kryptovaluutta bitcoin (BTC) nousee otsikoihin tasaisin väliajoin. Harvalla kuitenkaan on laajempaa tietämystä siitä, mistä ilmiössä on kyse. Tässä artikkelissa käydään läpi perusteet bitcoinista. Lisäksi paljastamme 5 ällistyttävää faktaa, jotka tekevät bitcoinista entistä mielenkiintoisemman kryptovaluutan!

Mikä kryptovaluutta bitcoin (BTC) oikeastaan on?

Kryptovaluutta bitcoin (BTC) on digitaalinen virtuaalivaluutta. Bitcoinit perustuvat kryptografiaan, eli valuutalla tehtyjen siirtojen oikeellisuus varmistetaan salatulla koodilla. 

Bitcoineja ei siis ole olemassa konkreettisina kolikkoina tai seteleinä. Valuutalla tehdyt siirrot kirjataan julkiseen tilikirjaan, jota kutsutaan lohkoketjuksi. Lohkoketju sisältää koko kryptovaluutan transaktiohistorian. Oikeastaan tämä lohkoketju on käytännössä katsoen itse valuutta!

Yksittäisen käyttäjän bitcoinit säilyvät virtuaalisessa lompakossa joko oman tietokoneen kiintolevyllä tai ulkopuolisella palveluntarjoajalla.

Tiesitkö tätä: Bitcoineilla tehtyä siirtoa ei voi peruuttaa. Kadonnutta virtuaalilompakkoa ei myöskään voi saada takaisin, sillä bitcoineja ei hallinnoi mikään keskitetty taho!  

Kryptovaluutta bitcoin (BTC) sijoituskohteena

Sijoituskohteena kryptovaluutta bitcoin (BTC) on riskaabeli, sillä sen arvo on heitellyt paljon lyhyen ajan sisällä. Tätä tarkoittaa, kun sanotaan bitcoinilla olevan korkea volatiliteetti. Toisaalta myös mahdolliset voitot voivat olla huomattavan suuret verrattuna muihin sijoitusinstrumentteihin. 

Yhden bitcoinin arvo on ollut parhaimmillaan yli 60 000 euron luokkaa. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä yhden bitcoinin voi hankkia noin 19 000 eurolla. Tarkista tämän hetkinen kurssi ja tietoa bitcoinien ostamisesta klikkaamalla tästä!

Kuten euron voi jakaa senteiksi, myös bitcoinin voi jakaa pienempiin yksiköihin. Niitä kutsutaan satosheiksi. Nimi tulee bitcoinin kehittäjän Sakoshi Nakamoton mukaan. Yksi bitcoin on yhtä kuin 100 miljoonaa satoshia. 

Tiesitkö tätä: Vieläkään ei ole täyttä varmuutta siitä, onko nimimerkki Satoshi Nakamoton takana yksittäinen henkilö vai jokin taho. Vuonna 2014 Newsweek julkaisi artikkelin, jossa Nakamoton väitetään olevan japanilais-amerikkalainen mies. Artikkelin todenperäisyys on kuitenkin kyseenalaistettu. 

Lue lisää siitä, miten voit vertailla ja ostaa eri kryptovaluuttoja helposti netistä >>

Bitcoinien määrä riippuu louhinnasta

Kryptovaluutta bitcoin (BTC) kehitettiin vuonna 2008 ja ensimmäiset bitcoinit laskettiin liikkeelle 2009. Miten bitcoineja saadaan lisää liikkeelle?

Kultaa louhitaan kaivoksesta, mutta kryptovaluutta bitcoinia louhitaan vertaisverkossa. Henkilö, joka varmentaa uuden lohkon lohkoketjuun (eli ns. julkiseen tilikirjaan), saa palkkion. Tätä kirjoittaessa lohkopalkkio on 6,25 bitcoinia. Uusia bitcoineja syntyy siis louhinnan tuloksena.

Lohkopalkkio oli bitcoinin alkuvaiheissa noin 50 bitcoinia. Palkkion määrä puolittuu noin neljän vuoden välein. Seuraavan kerran lohkopalkkion puoliintuminen on odotettavissa vuonna 2024. 

Tiesitkö tätä: Louhinta on ainoa tapa tuottaa uusia bitcoineja, mutta se kuluttaa paljon laskentatehoa. Koska lohkopalkkio puoliintuu, palkkio ei enää houkuttele yksittäisiä louhijoita etsimään lohkon varmentamiseen sopivaa satunnaislukua. Louhinta on keskittynyt suuremmille louhintafarmeille. Jossain vaiheessa lohkopalkkio nollaantuu ja sen jälkeen bitcoineja ei enää tule lisää. Enimmäismäärä bitcoineja on 21 miljoonaa yksikköä. Se saavutetaan ennusteiden mukaan vuoden 2140 tienoilla.

Voiko bitcoineilla maksaa ostoksia?

Kryptovaluutat voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: 

1. Valuuttoja voi käyttää maksamiseen kuten muutakin rahaa. 
2. Alustojen tai käyttöjärjestelmien arvo perustuu niiden suosioon. 
3. Tokenit ovat käytössä vain järjestelmän tai alustan sisäisissä maksutapahtumissa. 

Bitcoin kuuluu ykköskategoriaan, eli se on valuutta, jota voidaan käyttää maksutapahtumiin myös järjestelmän ulkopuolella. Monet suuret kansainväliset toimijat hyväksyvät bitcoinin maksuvälineenä.

Kun käyttäjä haluaa lähettää toiselle käyttäjälle bitcoinin, tapahtuman toteutumiseksi tarvitaan ensin syöte. Se todistaa, että käyttäjällä todella on omistuksessaan ne varat, jotka hän haluaa lähettää toiselle käyttäjälle. 

Syötteen lisäksi tarvitaan tuloste, joka kertoo halutun toimenpiteen: esimerkiksi käyttäjä X haluaa lähettää yhden bitcoinin käyttäjälle Y. Kryptovaluutta bitcoin (BTC) ei edellytä siirtomaksua, mutta silti suurin osa siirroista sisältää maksun. Siirtomaksun suuruus on yleensä 0,0001 bitcoinia. Siirtomaksun myötä louhijat saavat palkkion tilisiirron varmentamisesta. 

Tiesitkö tätä: Ensimmäinen henkilö, joka vaihtoi bitcoineja viralliseen valuuttaan, oli suomalainen Martti Malmi. Hän myi Paypalin kautta 5000 bitcoinia viidellä dollarilla vuonna 2009. 

Kryptovaluutta bitcoin (BTC) rasittaa sähköverkkoa

Bitcoinin louhinta kuluttaa todella paljon sähköä. Vuosittainen sähkönkulutus on jopa suurempaa kuin kokonaisen valtion sähkönkulutus. Kryptovaluutta bitcoin (BTC) ei siten ole ympäristöystävällisin ratkaisu.

Bitcoinin tarvitsema sähkömäärä tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Osa valtioista on kieltänyt bitcoinin louhinnan sähkön riittävyyteen vedoten. Esimerkiksi Kiina on kieltänyt louhinnan vuonna 2021. 

Bitcoinin puolesta puhujien mukaan turvallisuudella on kuitenkin hintansa. Sähköä kuluu paljon, jonka vuoksi bitcoinin lohkoketju on murtamaton. Myös pankkisektori käyttää paljon sähköä ja kullan louhiminen aiheuttaa merkittäviä ympäristötuhoja. Näitä bitcoinia kritisoivat tahot eivät kuitenkaan ota huomioon. Bitcoinin louhintaa tehdään entistä enemmän uusiutuvilla luonnonvaroilla. Louhintaan käytetään myös ylijäämäenergiaa, joka muuten menisi hukkaan.

Tiesitkö tätä: Bitcoinien louhintaan tarvitaan erittäin tehokkaita tietokoneita. Siksi louhinta tuottaa runsaasti myös elektroniikkajätettä. On arvioitu, että yksi ainoa bitcoineilla tehty transaktio tuottaisi elektroniikkajätettä kahden pois heitetyn IPhone -puhelimen verran! 

Bitcoin on äärimmäisen kiinnostava paitsi valuuttana, myös ilmiönä! Mitä uutta tietoa sait tästä artikkelista? Jätä kommentti!